Keikkaelämää (Pelle Miljoona - Pelkistettyä Todellisuutta)

Timantit sametissa loistaa,

kumikoirat asfaltilla ulvoo.

Kumppanisi aina samaa toistaa,

ruumis lepää mutta pääsi valvoo.

Tunnet yksinäisyyden, kaipaan naista vierelles.

Menet, vaikkei kukaan käske.

Matkalla huoraamaan.

Ihmistä, jossa asuit äsken

et pysty enää saavuttamaan.

Teini-iän haaveesi on muuttunut vankilaksesi.

Tää on keikka elämää, se lujaa polttaa sun kynttilää.

Pohjoiseen tai etelään, et enää jaksa välittää.

Viet totuutta myyntiin markkinoille, saat tyhjän pullon päähän.

Vihdoin kun pääset tauolle, otat täyden pullon päähän.

Tunet yksinäisyyden, kaipaat naista vierelles.

Säälien katsot nuorta karjaa,

joka määkii kun käsketään.

Kaikki samaa sarjaa,

josta vain parhaat säästetään.

Odotit kai enemmän, mutta nyt tiedät enemmän.

Tää on keikkaelämää, se lujaa polttaa...

Markkinat kun ohi on väsyneenä korjaat kojun pois.

Työnnät taskuun palkkion, joka enemmänkin olla vois.

Tunnet yksinäisyyden, kaipaat naista vierelles.

Nakkarilla toiset syövät, mutta sua vain janottaa.

Paikalliset pojat lyövät toisiaan ja joku monottaa.

Kai tää on romantiikkaa, koska et tahdo lopettaa.

Tää on keikkaelämää, se lujaa polttaa...