Paljon (Ilpo Tiihonen)

Sen kaiken mistä valtio ei tiedä
kannan ovellesi tänä yönä

kuun nousut, aurinkojen laskut
tuulten ultimaatumin ja sateen lauseen

ja vaikka nukkuisit
vieritän valoisan sinisen pallon
punaisen kenkäsi viereen.

Tankaruno (elokuvasta Uuno Turhapuro muuttaa maalle)

Kuu ja tähtet taivahalla vilkuttaa
renki tytön kanssa metsään nilkuttaa

Pusi pusi kuuluu pian jo kuusen alta
tytön kamppaa kohta pojan jalka

Kuusen vieressä on vanha pinja
poika häippää, taisi olla ninja

Tyttö suree heti paljon Tapaniaan
tapahtumat sijoittuvat tässä vanhaan Japaniaan

Arno Kotron runo Musta morsian -kokoelmasta

lopulta sitten
puhuit perheestä lapsesta

vahinko vain kun et

perheestä joka me voitaisiin olla
lapsista joita saataisiin

puhuit lapsuudenkodistasi
lapsesta joka joskus olit

ehkä kaikki hyvin näin

ei sellaisesta isäksi josta ei aikuiseksi

vaikka meitä kun kuuntelee
tehtiin me
kaksi lasta

Suhmuran Santra (Esa Pakarinen)

Kun seurojentalolla tanssittiin,
Ja haitari haikeesti soi.
Oli tyttäret pyntätty retonkiin,
Ja kuukin kuin keltainen voi,
Niin pyysin mie korreinta suatolle piästä,
Tämä vastaa: "Voi tokkiinsa jalkojas siästä.
Niin pitkä matka, niin pitkä matka on suatolle Suhmuraan."

Niin Suhmuran Santra se yöhön män,
Minä silimäyksen perrääsä loin.
Tok' toiste jo ymmärsin enemmän
Ja pyörän mie matkassain toin.
Mut Santra ei tullut, hän pysyttel poissa,
Kai Suhmuran puolessa äitinsä koissa.
Kun pitkä matka, kun pitkä matka oli suatolle Suhmuraan.

Mut oihan se Mantakin Mulosta
Niin sorree jo tok' sortiltaan.
Ei kiellellyt suatolle tulosta
Ei pyörtänyt kot'portiltaan.
Vaan pyörällä poski ol' poskea vasten.
Mulon Manta nyt mulla on äitinä lasten,
Kun pitkä matka, kun pitkä matka oli suatolle Suhmuraan.

Nyt Mantalle mattoja puistelen
Ja lapsia liekuttelen.
Myös Suhmuran Santraa mie muistelen
Ja iäneti näin uattelen:
No pithän tok' arvata, se siitä tulloo,
Kun lähteekin pyörällä suatolle Mulloon,
Ja pitkä matka, ja pitkä matka on suatolle Suhmuraan.